Lääkäriksi kasvamassa

2017/01/31
Halusin tulla tervehtimään positiivisten asioiden merkeissä ennen kuin hautaudun lopullisesti tenttimateriaaleihin. Meillä alkaa tämän viikon perjantaina neljän (kenellä on, kenellä ei) tentin putki. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että helmikuun jokainen perjantai on pyhitetty opitun testaamiselle. Putki alkaa gastrologian, nefrologian ja reumatautien kokonaisuudella ja jatkuu harvoilla ja valituilla elinpatologian merkeissä, jota seuraa endokrinologia ja hematologia sekä huipentuu anestesiologiaan ja tehohoitoon. 

Carotis löytyy! 
En ole noita muita tenttejä vielä hirveästi kerennyt panikoimaan, kun olen ollut niin kiireinen hajoilemaan näiden kahden ekan kanssa. Nyt tuntuu, että tämä sisätautinen kokonaisuus alkaa olla suhteellisesti hallinnassa, ainakin sillä tasolla, että perjantaina sen voisi kuvitella olevan hallinnassa. Nyt vaan on tullut tällainen lukuväsymys ja hyvistä aikomuksista huolimatta käsi on kokoajan hamuilemassa puhelinta. Olen kuitenkin pystynyt keskittymään eikä viikonloppuinen aikapaniikki ole enää nostanut päätään (kop kop). 


Tänään sain kivan breikin lukemisesta, kun suuntasimme Emman kanssa harjoittelemaan ultraäänen käyttöä. Meillä oli viime viikon perjantaina aiheesta harkka ja tuntui, ettei aika millään riittänyt kaikkeen mielenkiintoiseen. Varasimme siis demotilan käyttöömme ja pyhitimme tunnin anatomisten rakenteiden ja elinten etsimiseen ja tunnistamiseen toisiltamme. Ihastuin! Siis ultraamiseen. En voi edes kuvailla, kuinka mielenkiintoista oli nähdä omia elimiä, suonia ja rakenteita näytöllä. Tuntui kuin anatomian oppikirjat, suttuiset uä-kuvat sekä demot heräsivät henkiin, kun sai nähdä, kuinka oma valtimo sykki ruudulla. 


Meidän kroppa on niin siisti! Se, että homma toimii niin tarkasti ja palaset, läpät, molekyylit ja nesteet kulkevat yleensä oikeisiin suuntiin, on vaan niin järisyttävä ajatus. Kun se kaikki on kuitenkin niin pienestä kiinni. Pieni heilahdus pH:ssa, proteiinien epätasapaino, yksi falskaava elin ja koko homma saattaa romahtaa. Siinä sitten näin ruudulla molemmat munuaiseni, maksan, pernan, virtsarakon, suonia ja sydämen. Tunne oli todella hämmentävä, minullakin on kaikki nuo ja ne näyttävät suunnilleen siltä kuin pitävät (pitää pyytää vielä konsultaatio munuaisista). 


Oli hauskaa ja jännittävää pötkötellä pedillä, kun Emma teki kaiken työn ja paikallisti elimiäni, mutta vielä siistimpää oli päästä itse puikkoihin. Olin niin innoissani carotis-suonten löytymisestä kaulalta (tiedän, että ne ovat siellä ;), sydämen läpän liikkeestä ruudulla ja oppikirjamaisesta kohdusta. Ultraäänestä tulevan kuvan hahmottaminen on vaikeaa, ja välillä vaikka kuinka koitettiin, ne rakenteet pysyivät koko ajan siellä keilan reunassa. Mutta jo tunnissa huomasi, kuinka tämä ennen niin mystiseltä tuntunut taiteenlaji avautui pikkusen. 


En tykkää aiheuttaa ihmisille epämukavaa oloa tai kipua, vaikka tiedänkin, että joskus se on ainoa keino saada elintärkeää tietoa. En ole vielä tottunut siihen tai tehnyt toimenpiteitä tarpeeksi (yhtään). Sen vuoksikin ultraääni oli ihan meikäläisen hommia, ultrata voi kaikilta ja aika montaa elintä, siitä ei tule säderasitusta eikä se ole kajoava tutkimus. Geeli tosin on oikeasti kylmää, mutta sen kanssa pystyn elämään. Lisää syitä, miksi naistentaudit tulee olemaan ihan mun ala ;)

Kenen muun mielestä näyttää ihan hitsin siistille hommalle? Jos tämä ei motivoi lukemaan, niin ei sitten mikään! Nyt on vielä hyvin aikaa opetella jotain uutta ja keskittyä laskurutiinin ja vaikeiden asioiden hiomiseen, tsemppiä lukuihin kaikille :)
Blogi jäänee nyt hiukan taka-alalle tämän helmikuun ajaksi, vaikka koitankin tulla mahdollisimman usein sanomaan heipat ja kertomaan uusista tuulista. Tämän viikon sunnuntaina lähdemme ystäväni kanssa Rukalle kahdestaan ex tempore -reissulle, joten tunnelmia sieltä ja muualta voi haistella instasta tai snäpistä (laameri). Blogi löytyy myös Facebookista, jonne yritän päivitellä videoita ja muuta muualla näkemätöntä matskua!

Mikä oli matkamessujen tärkeintä antia?

2017/01/25
Heippa! Tuntuu hassulta aloittaa melkein joka postaus pohtimalla, kuinka hyvin ja nopeasti sitä ollaankaan nyt solahdettu taas tähän arkeen ja rytmiin. Mutta nyt en olekaan tehnyt sitä nopeasti tai kivuttomasti. En jaksa keskittyä luennoilla tai harkoissa, nukun päiväunia ja reenit takkuaa. Tosin tätä viikkoa on mennyt varsinaisesti vasta kaksi päivää, joten ehkä ei vielä ole syytä paniikkiin. Kävin Helsingissä ja sain mukaani Kuopioon valtavan kaukokaipuun. 


Olo on tällä hetkellä vähän samanlainen kuin silloin, kun ajatus lääkikseen hakemisesta alkoi muhia mun päässä. On joku asia, jonka eteen oon valmis näkemään todella paljon töitä, en malttais odottaa sen saavuttamista ja haluan kaivaa kaiken kirjoitetun tiedon siitä aiheesta. Tosin tällä kertaa tiedon hakeminen on aika paljon helpompaa kuin hakuaikoina, lääkiksestä kun tuntuu olevan todella vähän mitään netissä, matkailua sen sijaan on netti pullollaan.
Jep, mun uusi päähänpinttymä ja intohimon kohde on reissaaminen. Haluan nähdä kaiken, tutustua uusiin kulttuureihin ja kieliin, haluan viettää viikkoja matkalla, jotta kohdetta voi edes alkaa sisäistämään. Ja ennen kaikkea, mä haluaisin kirjoittaa siitä. Reissatessa mulla on hirveästi ideoita ja inspiraatiota löytyy vähän joka kadunkulmasta. Reissuilla mulla on aina sellainen olo, että voisin kirjoittaa kirjan kaikesta näkemästäni ja kokemastani. 


Mutta aloitetaan nyt kuitenkin näistä blogikirjoituksista. Tämän blogin suunta ja aihealue tulee pikkasen muuttumaan, mun mielestä kuitenkin vaan selkeämpään suuntaan. Nyt on ollut jo pitkään sellainen vaihe, että olen blogin parissa työskennellyt tuolla lifestyle-kentällä kuulumatta sen paremmin mihinkään. Toki opiskelu on kantava voima blogissani ja se tulee aina olemaan pohjalla tässä blogissa. Musta on tärkeää tarjota sitä kokemustietoa lääkiksestä, mitä on ollut ainakin viime vuosina huonosti saatavilla. Se oli itselleni niin tärkeää silloin hakuaikoina saada tietoa ja motivaatiota sitä kautta, että haluan ehdottomasti jakaa tätä hyvää eteenpäin. 

Olenpa viime vuoden aikana kirjoittanut tänne niin syvällistä tarinaa, kuin tukkajuttuja ja atooppisen ihoni kehitysvaiheita. Blogissa on näkynyt kotimaan reissuja, sisustusasioita sekä satunnaisia ulkomaanreissuja, jotka ovat usein olleet jotenkin irtonaisen tuntuisia ja tarina on jäänyt kesken. Peruskuulumiset ja koulun edistyminen tulevat kuulumaan blogiin keskeisesti, kuvaavathan ne mielestäni parhaiten elämääni ja sitä kautta myös tätä koulua. Syvällisiä juttuja tulen luultavasti myös kirjoittelemaan jatkossakin, sillä välillä tulee vaan inspiraatio, joka on pakko päästä kertomaan. 
Yritän nyt kuitenkin tehdä sellaisen suunnanmuutoksen, että blogipostaukset pohjautuisivat selkeämmin joko lääkisopiskeluihin tai reissuihin. Tämä ei luultavasti tule mullistamaan blogia mitenkään älyttömästi, mutta reissuaiheisia postauksia tulee varmasti näkymään huomattavasti enemmän. Ihanaa siis, jos lukijoistani löytyy muita matkusteluun hurahtaneita ja olen iloinen, mikäli saan uusia ihmisiä innostumaan tästä maailman parhaasta harrastuksesta (kunhan ette vie mun autiosaaria tietenkään). 


Keväällä on tiedossa yksi Itävallan reissu kavereiden kanssa ja eräs erittäin odotettu Nepalin matka viidakkosairaalaan serkkuni kanssa. Lisäksi haluaisin hirveästi kevään ja kesän aikana harrastaa pari lyhyempää reissua kotimaahan tai naapurimaihin. Odotan innolla! Mitäs olette mieltä tällaisesta suunnanvaihdoksesta? Toiveita saa aina ehdottaa ja kysymyksiä ja mitä vaan, vastaan tosi mielelläni! :) Tervetuloa lääkis- ja reissublogin pariin ♥

Kolmosen syksy, mitä jäi käteen?

2017/01/23
Heippa! Tällä hetkellä olen hyvää vauhtia ajautumassa kohti Kuopiota ja arkea pitkän Helsinki-viikonlopun jäljiltä. Instassa ja snäpissä (laameri) seuraavat saivat varmaankin jonkinnäköisen kuvan viikonlopun ohjelmasta, joka kieltämättä oli yhtä aikaa sekä raskas että huippu. Olen erityisen haikeilla mielin tällä hetkellä, sillä aamulla näin rakasta rakasta yhtä pitkäaikaisimmista ystävistäni, jota en ole nähnyt Kuopioon muuttamisen jälkeen! En voi edes uskoa, että siitä on niin kauan, mutta samalla tuntui kuin aikaa ei olisi mennyt lainkaan. 


Siinä on se huono puoli toiselle paikkakunnalle muuttamisesta. Ainakin eka puoli vuotta, luultavasti koko eka vuosikin menee sellaisessa honeymoonissa, alkuhuumassa, kun kaikki on uutta ja siistiä, uusia tuttavuuksia riittää joka viikolle. Ei siinä ehdi harmittelemaan vanhalle kotipaikkakunnalle jääneitä rakkaitaan, mutta ajan kuluessa kaipaan kyllä sitä mutkattomuutta myös vanhojen ystävien kanssa. Että voisi vaan mennä kahville tai iltapäiväksi hengaamaan. Ei sitä, että lyhyetkin tapaamiset joutuu suunnittelemaan kaksi kuukautta etukäteen. Tykkään ylipäänsä elämän spontaaniudesta ja julistankin nyt, että meille saa tulla vaan soittamaan ovikelloa ja tulla kahvittelemaan. 

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, olen asunut Kuopiossa kaksi ja puoli vuotta, saavuttanut lääketieteen kandin arvon sekä löytänyt ihan uusia intohimon kohteita (ja ilmeisesti pukeutumistyylin;). Mua vähän harmittaa, kun blogista ei löydy systemaattista kokoelmaa lukukausien ohjelmasta ja saavutuksista. Voisin yrittää koota sellaista menneiltä kausilta ja ottaa nyt ohjelmaan tulevien lukukausien pääpointtien kertauksen. Ykkösvuodesta löytyy kooste täältä, jossa esittelen aika laajasti kaikki ykkösvuoden kurssit ja ajankohdat. Kakkosvuoden aikana bloggasin sitten aktiivisesti, joten monilla ehkä sitä kautta kuva siitä, mitä tuolloin tapahtui. Siitä kuitenkin voisin rykäistä oman koosteensa tässä lähiaikoina.

Otsikko näyttää olevan hiukan harhaanjohtava, sillä vasta näin kolmen pitkän kappaleen jälkeen tunnutaan pääsevän itse asiaan. Viime syksy oli yliopistoelämäni parhaista parhainta aikaa, mutta tästä on siis matka aina vaan ylöspäin, kun aiheet muuttuvat jatkuvasti kiinnostavammiksi, vastuuta ja vapautta annetaan enemmän eikä potilaiden tutkiminen ole enää onnetonta räpiköintiä rantavedessä. Meillä alkoi koulu siis poikkeuksellisen aikaisin, jopa lääkiksen mittapuussa, kun 8.8. herätyskello soi seitsemältä ja kehoitti lähtemään kasin pakolliseen infoon. Näin sitä sitten lähdettiin innokkaina ensimmäiseen klinikkavuoteen. 

S Y K S Y  2 0 1 6

⇸ Tutkin 3/10 tutkimuspotilasta, joiden rapsoista syksyn aikana palautui kaksi hyväksyttyä ja yksi korjattava
⇸ Suoritin sisätautien päivystyksessä 4/30h, joten vähän kuumottelee tämä kevään aikataulu (tällä hetkellä saldo 8h)
⇸ Otin yhden onnistuneen astrupin
⇸ Suoritin yhden elvytystentin hyväksytysti läpi, unohdin suoritusvihkon kotiin, sain suoritusmerkinnän irtolapulle ja hävitin loppuen lopuksi sekä irtolapun että suoritusvihkon.
⇸ Luulin, etten pitäisi sisätaudeista, kunnes sisätautien opetus todellisuudessa alkoi ja huomasin pitäväni kardiologiasta ihan tautisen paljon. 
⇸ Sain lääkishistoriani kaksi parasta tenttiarvosanaa, nelonen pamahti sekä kardiologiasta että potilas-lääkärisuhteesta. (toim. huom. embryn vitosta ei lasketa, koska kaikki saa vitosen siitä)
⇸ Yllämainitun johdosta tajusin osaavani yhä opiskella ja asioiden yhä tarttuvan päähäni, mutta minun tulee olla kiinnostunut aiheesta
⇸ Kaikki aiheet eivät olleet ilmeisesti tarpeeksi kiinnostavia ja parhaista yrityksistäni sekä uusinta-arvostelupyynnöstä huolimatta elinpatologia jäi inhottavasti 1,5 pisteen päähän läpipääsystä. Kolmen viikon päästä uusi yritys!
⇸ Vuoden parasta ja hyödyllisintä antia oli EKG:n perusteiden tajuaminen, sen tulkitsemisen oppiminen (ainakin tiettyyn pisteeseen) ja hyödyllisyyden ymmärtäminen. Tunnustan nyt, että mä rakastuin EKG:hen, sen tutkiminen on musta ihanaa salapoliisityötä ja kun sen oppii tekemään systemaattisesti, saa siitä hurjasti irti!
⇸ Saavutin lääketieteen kandin arvon, jota juhlistetaan virallisesti maaliskuun puolella!


Siinä viime vuoden highlighteja koulun osalta, minkälaisia kokemuksia teillä on viime syksystä? Mitä onnistumisia tai epäonnistumisia mahtui tuohon vuoteen? Ihanaa alkanutta viikkoa!


Ehkä hauskin kuvasarja, minkä oon ikinä nähnyt

2017/01/18
Mun suositukset koki aikamoisen inflaation reissussa, kun ilmeisesti viljelin kehujani vähän turhan tiiviisti. Joten tällä hetkellä ollaan ajauduttu tilanteeseen, että saan vihjaavan katseen aina, kun olen ilahtumassa, innostumassa tai kehumassa mitä tahansa. Noh, tämä kuvasarja on kuitenkin mielestäni suhteellisen viihdyttävä, vaikka isin rajaustaidoissa tai näkökyvyssä olisikin ehkä vähän parantamisen varaa ;)


Tässä kuvasarjassa ollaan Aruhacasin rommitehtaalla ja maksettu 5 euroa ekstraa siitä, että päästään kokeilemaan paikan hienointa 30-vuotiasta rommia. Siinä missä Tommi ja isi selkeästi nauttivat kohtaamisesta, meikäläisen vastaanotto oli vähän erilainen. Totuuden nimissä on sanottava, että olin jo kertaalleen maistanut tätä herkkusimaa, jonka jälkeen läheisissäni heräsi pakottava tarve saada tapahtuma kameralle. Tästä syystä ilmeeni alussa on niin innokas.










Jipii, vihdoin löyty meikälle sopivaa juotavaa! Tosin prosentteja ois voinu olla vähän vähemmän kuin 17%, se alkoholin maku vähän pilasi tuota hyvää toffeeta. Silti tuo pullo päätyi kyllä kassan kautta kotiin. 



Mites muiden makuhermot? Joko ne on tottuneet tällaisiin aikuisten juomiin?

Jännittävä, kutkuttava kevät, mitä tuotkaan tullessasi?

2017/01/15
Voivoi, kuinka innoissani olenkaan tästä! Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, on tulevasta keväästä ja kesästä tulossa elämäni jännittävin. Olen itseasiassa suunnitellut tätä ja haaveillut tästä kesästä jo ennen kuin tiesin edes pääseväni tähän kouluun. Haaveiluni perustui lähinnä ajatukseen kolmosen kesästä, manukesästä, kesästä, jolloin pääsen oikeasti tutustumaan sairaalaelämään. Ja nyt suunnitelmat on tehty, päivät sovittu, CV:t lähetetty, lennot ostettu ja kättä lyöty virtuaalisesti päälle. 
Tämän vuoden aikana pääsen ensimmäisen kerran testaamaan oppejani ja varmasti oppimaan niin paljon uutta tulevasta ammatistani sekä elämästä. Olen ihan supersuperkiitollinen näistä mahdollisuuksista enkä oikein malttaisi odottaa tulevia haasteita.

valokuvaus loma potrait holiday girly Olympus OM-D Ocean Hill Puerto Rico

Kaiken kaikkiaan olen sopinut amanuenssi- eli harjoittelupaikkoja kolmelle eri osastolle sekä yhden spesiaalireissun. Seurasin viime vuonna kateellisena, kun Tommi ja muut vanhempikurssilaiset (sekä yksi samanasteinen) saivat pyöriä koko kesän sairaalassa autellen potilaiden kanssa, tutkien ja avustaen leikkauksissa. Nyt minä pääsen tuohon joukkoon! Ja manupaikat on vielä kaikilta kolmelta mun potentiaalisimmilta aloilta. Jumpe.
Pääsiäislomalla koittaa se hetki, kun tämä jo haalentunut vauvakuume luultavasti lehahtaa ihan uusiin sfääreihin. Huhtikuussa minua nimittäin odottaa lastentaudit, joka olikin ehdoton ykkönen erikoistumisaloista aloittaessani lääkiksen. Innoissani odotan, millaista työ tuolla on käytännössä. Vähän sain jo vanhemmilta kollegoilta osviittaa, että manuhommissa pääsee ainakin tekemään lähtötarkastuksia vastasyntyneille. Sanomattakin selvää varmasti, että tämä myös jännittää kovasti, sillä ihan pienten vauvojen käsittelystä ei ole juurikaan kokemusta vielä. Kaverini parikuista ihmetellessä oli varmaan äidillä naurussa pidättelemistä, kun sylitellessä en uskaltanut liikauttaa lihastakaan ja kainalot vaan hikosivat. Joten tulossa on varmasti sekä hyödyllinen että kiinnostava kokemus.
Kesäkuisen manupaikan varasin ensimmäisenä jo viime heinäkuussa (jep, ihan hullua) ja se on päivystyksen yhteydessä toimiva nopean vasteen osasto. Mulla ei oikeastaan ole siitä vielä ihan kovin tarkkaa tietoa, mutta tännekin on vanhempien kollegoiden kokemusten perusteella haettu. Siellä pääsee kuulemma todella hyvin kokeilemaan omia taitojaan, tutkimaan, päättelemään ja miettimään hoitoratkaisuita. Kaikki luonnollisesti kulkee vastaavan lääkärin kautta, sillä manuna ei ole mitään lääkärinoikeuksia, mutta sitä myöten ei myöskään mitään vastuuta. Tämän vuoden sisätautiset opetukset ovat siis varmasti erittäin hyödyllisiä.

valokuvaus loma potrait holiday girly Olympus OM-D Ocean Hill Puerto Rico

Heinäkuussa on näistä harjoittelupaikoista se jännittävin, kun tieni kulkee tämän hetken ykkösalalle, naistentaudeille. Tarkoitan ykkösalaa siis henkilökohtaisessa mielessä. Olen ihan pakkomielteisen kiinnostunut hedelmöittymisestä, raskaudesta ja synnytyksistä. Minusta on niin käsittämättömän mielenkiintoista ja upeaa, miten yhdeksässä kuukaudessa voi kehittyä jotain niin tarkkaan hiottua ja täydellistä kuin kokonainen ihminen. Luonnollisesti tähän prosessiin sisältyy myös paljon ihmisen ehkä syvällisimpiä tunteita, mikä tekee tapahtumasta vielä enemmän koskettavamman. Kai kaikkeen tottuu loppuen lopuksi, mutta tällä hetkellä haluan vain tietää lisää ja oppia auttamaan ihmisiä lisääntymiseen liittyvissä asioissa. 
Olen ihan todella housuissapysymättömän innoissani kaikista näistä manupaikoista, mutta luultavasti upein kokemus sijoittuu kuitenkin toukokuulle. Toukokuussa minä lähden serkkuni kanssa maapallon toiselle puolelle Nepaliin pienessä viidakkokylässä sijaitsevaan puskasairaalaan. Tämä on niin käsittämätön juttu, että ansaitsee varmasti tulevana keväänä ihan oman tarinansa. Sen verran voin tässä taustoja valottaa, että reissu on kolmen viikon mittainen tututusmismatka kyseisen sairaalan ja sitä pyörittävän järjestön toimintaan. Hirveästi emme saa tehdä, mutta auttamaan pyrimme missä pystymme. Oulussa kuudetta vuotta opiskeleva Juho oli siellä nyt syksyllä useamman kuukauden ja hänen kanssaan olemme vaihtaneet sähköposteja ja olen saanut monia kullanarvoisia vinkkejä tulevalle matkalle.
Tämän toukokuun matkan järkkäsin itse kyselemällä, sähköpostittamalla ympäri maailman ja loppuen lopuksi aika nopealla päätöksellä. Muun muassa tätä olen tarkoittanut ärsyttävillä vihjauksillani siitä, kuinka hulluimmatkin ideat voivat toteutua, jos niitä vaan lähtee toteuttamaan hyvällä motivaatiolla ja sinnikkyydellä. Tulen kirjoittamaan tosissaan tästä järkkäilyprosessista, matkavalmisteluista sekä luonnollisesti kokemuksista itse sairaalassa tässä kevään mittaan säännöllisesti. 
Toukokuussa blogissa seikkaillaankin sitten luultavasti kokonaisuudessaan Nepalin parissa. Jos haluatte käydä tutustumassa paikkaan, tästä pääsee nettisivuille ja tästä Juhon blogiin. Luultavasti koko reissuun kohdistunut jännitys on kulminoitunut vaan yhteen juttuun enkä jännitä matkassa muuta kuin 20 tunnin bussimatkaa Kathmandosta itse kylään. Joten kaikki, joilla on kokemusta Nepalissa bussimatkustamisesta, pliis laittakaa onnistuneita kokemuksia vaikka kommentilla tai spostilla. 

valokuvaus loma potrait holiday girly Olympus OM-D Ocean Hill Puerto Rico

Onpa mukavaa taas päästä tähän tiheämpään postaustahtiin ja taas on sellainen tunne, että juttua riittäisi. Itse koulusta olisi jälleen paljon asiaa, kun ensimmäinen klinikkasyksy on takana päin. Tänään olin elämäni toista kertaa päivystystä seuraamassa, mikä oli opettavainen, mutta pitkäveteinen nelituntinen, sillä se sisälsi noin puoli tuntia potilaskontaktia ja kolme ja puoli tuntia gastron diojen lukemista.
Ihana palata arkeen, vaikka mieli pyöriikin aika lailla vaan tulevien reissujen ja muiden poikkeuskokemusten ympärillä. Mitä sinä odotat tältä vuodelta? Olisiko jotain postaustoiveita? Mites sun vuosi on alkanut?

Paras vuosi, jo kolmatta kertaa peräkkäin!

2017/01/13
Heipä hei, mukavaa, että olet päätynyt tämän tekstin pariin. On jollain tavalla hämmentävää, epärealististakin, mutta todella innostavaa päästä kirjoittamaan tällaisesta pitkä aikavälin onnellisuudesta. Sellaisesta onnellisuudesta, joka saa välistä miettimään, että varmaan jotain tosi pahaa tapahtuu kohta, kun niin pitkään on mennyt näin hyvin. Tuleeko muille tällaisia fiiliksiä silloin, kun kaikki on mennyt putkeen pitkän aikaa?
valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D

Sain jälleen vaihtaa vuotta miettien, kuinka onnellinen olen näistä ihmisistä, opiskeluista, reissuista ja mahdollisuuksista, joita elämä on viime vuosina eteeni tuonut. En millään tavalla halua vähätellä heitä, jotka ovat kulkeneet kanssani koko elämän mittaisen ajan, heistä olen yhtä lailla kiitollinen. Ja myös he kuuluvat tähän onneen. Mutta minulla on tunne, että minun elämäni alkoi todenteolla vasta siinä vaiheessa, kun muutin Kuopioon. 

valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D

Haaveet ja unelmat muuttuivat suunnitelmiksi ja monia näistä suunnitelmista olen jo saattanut toteutukseen asti. Parasta on ollut huomata, että villeissäkin haaveissa on toteutuksen mahdollisuus. Olen elänyt ikäkriisissä yhdeksäntoistavuotiaasta lähtien, joten nyt kun kaksnelonen häämöttää kulman takana, on siistiä huomata, ettei vuosien vieriminen haittaa. Jokainen vuosi on avannut uusia ovia, tuonut lisää mahdollisuuksia sekä opettanut toimimaan.

valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D

Tänään kutoset juhlistavat koulutaipaleensa päättymistä ja ykköset vetävät uudenkarheat haalarinsa ekaa kertaa päälleen, molemmat varmaan jollain tasolla toisiaan kadehtien. Minulla meinasi ihan vierähtää kyynel silmäkulmasta, kun kutoset lauloivat sairaalan ruokalassa jäähyväisvirsiään, en halua, että tämä koskaan päättyy. Vaikka tavallaan koulun jälkeiset suunnitelmat jo syyhyttävätkin, vaikeaa vaikeaa.

valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D

Vuosi 2014 on luonnollisesti jäänyt mieleeni vuotena, jolloin paiskin enemmän töitä kuin koskaan ja jolloin tehty työ toi toivotun tuloksen. Kesäkuun lopussa 2014 sain kuulla päässeeni sisään unelmieni opinahjoon, jonne olin vain vuosi sitten kuvitellut ainoastaan poikkeuksellisten nerojen pääsevän. Erityisen tärkeää oli myös ensimmäisen oman asunnon hankkiminen. Sisustuksen suunnittelu, muutto ja yksinelämiseen totuttelu oli tärkeä osa muutenkin tärkeää syksyä. Monia erityisen upeita ihmissuhteita solmittiin tuona syksynä. Sain elämääni useita rakkaita ihmisiä, joiden toivon ilahduttavan elämääni aina. 

valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D
2015 alkoi kuoleman kohtaamisella. Dissektiot toivat mukanaan vainajat, mikä ei alkuun ollut helppoa. Kyyneleet virtasivat niin kurssin ensimmäisenä kuin viimeisenäkin päivänä. Vieläkään en voi sanoa olevani tottunut kuolemaan, kuollut on kuitenkin jonkun omainen, jonkun äiti, ukki, veli tai vaimo. Sen kanssa tulee kuitenkin oppia elämään. 2015 toi mielenkiintoisia uusia kontakteja uuden työpaikan myötä. Yhstävyyssuhteet jatkoivat kasvuaan ja sain matkustella rakkaideni kanssa uusissa jännittävissä kohteissa. Silloin syttyi palava rakkauteni reissaamista kohtaan. Halusin nähdä uusia kulttuureita, oppia tuntemaan muiden tapoja sekä opetella uusia kieliä. 

2015 etsin omaa opiskelutyyliäni ja olin usein aika hukassakin sen ja motivaation kanssa. Muutin yhteen rakastamani ihmisen kanssa ja opin huomattavan paljon kompromisseista, itsepäisyydestä sekä neuvottelutaidoista. 
valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D


Sitten koitti 2016. Vuosi vaihtui thaimaalaisen bilesaaren laivaterminaalin penkillä ja lattialla nukkuen, onneksi jälleen rakkaiden ympäröimänä. Mietin alkuun, että näitä vuosia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta 2016 oli vaan niin siisti. Vuosi aloitettiin reissussa sekä päätettiin reissussa. Opittiin elämään yhdessä, jakamaan tämä koti sekä tekemään kompromisseja. Kaksi itsepäisyyttään myöntämätöntä ihmistä oli joskus päät aika vastakkain erilaisissa kodinhoidollisissa asioissa, mutta me opittiin myötäämään ja kuuntelemaan. Meidän suhde syvenee koko ajan ja olen joka päivä onnellisempi siitä, että saan herätä Tommin vierestä.

valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D
Aurinko laskee...

2016 taisin oikeasti löytää sen motivaation ja minulle sopivan tavan opiskella! Se ei todellakaan ole se helpoin tai vaivattomin, mutta se on tehokkain. Opin neulomaan ja kehityin siinä yllättävän nopeasti. Löysin maailman parhaan ratsastuskoulun ja motivoiduin crossfitistä ihan uudella tavalla. olen nyt 23-vuotiaana elämäni parhaassa kunnossa ja tästä tavoite on koko ajan ylöspäin. Rakastan kiireistä arkeani, jossa satunnaiset rauhalliset telkkari-illat tuntuu luksukselta. Olen todella kiitollinen menneistä vuosista enkä voi käsittää miten olen saanut tällaisen onnen kohdalleni.

valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D
Ja aurinko nousee, lovely!

2017 on jännittävä vuosi, tuleva kevät tuo ihan uusia kokemuksia mukanaan, joista olen todella innoissaan! En ole ehkä uskaltanut hirveästi iloita tulevasta vuodesta. Tuntuu, että on niin paljon odotettavaa, että mitäs jos kaikki menee pieleen. Sitten pettymys on karvas. Lupaan, etten enää kauaa vihjaile tällä tavalla ärsyttävästi, vaan paljastan kevään suunnitelmat tämän viikonlopun aikana. Ihanaa viikonloppua kaikille, muistakaa nauttia rakkaistanne ja harrastuksistanne. ♥
valokuvaus photography Gran Canary Olympus OM-D
Tämä matami kiittää ihanista vuosista ja toivottaa kaikille ihan huippua vuotta 2017!

What to do in Gran Canaria: surfing

2017/01/12
*Teksti löytyy jälleen sekä suomeksi että englanniksi. English text below*

Heippa ja terkut täältä talvisesta Kuopiosta! Maanantaina saavuttiin kymmenen aikoihin illalla kotiin ja joululomaksi siivottu kämppä muuttui silmänräpäyksessä kahdeksankymppisen hoardaajamummon asunnoksi, kun nyssyköitä ja pussukoita löytyi vähän joka nurkasta. Onneksi oltiin jostain syystä poikkeuksellisen ahkeria ja koti siivoutuikin jo eilisiltana. Kuten jotkut ovat ehkä instastani saattaneet lukea, niin ei ole lainkaan poikkeuksellista, että matkalaukku odottaa täytenä eteisessä muutaman viikon, kunnes on aika lähteä taas uudelle reissulle.

surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles
Luonnollisesti Tommi vetää kuin ammattilainen ja meikä ottaa taas vaihteeksi vähän osumaa veden kanssa

Palataan kirjoituksissa kuitenkin vielä sinne viikon takaisiin tunnelmiin, kun joka paikkaa särki, vannottiin aamuisin löytäneemme kropan täydeltä uusia lihaksia ja ihailtiin joulu- ja lomamässytyksiin nähden erityisen hyviä erottuvia vatsapalikoitamme (Tommilla ehkä oikeasti palikoita, mulla jotain pikkaisesti sinne vivahtavaa). Loman huippuhetkiä oli ehdottomasti tuo kolmipäiväinen surffikurssi, jonka ansioita luultavasti on se, että lomakiloja kertyi vain neljä, joista kaksi on jo ehtinyt lähteäkin. 

surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles

Moni ei luultavasti tiedä tai tule ajatelleeksi, että Gran Canaria, kuten muutkin Kanariansaaret, ovat itseasiassa todella hyviä ja suosittuja surffipaikkoja! Las Palmasin Las Canterasin ranta on tunnettu hyvistä aalloistaan ja monista surffareistaan. Saaren rannat tarjoavat sopivia aaltoja niin vasta-alkajille kuin kokeneille aaltoilijoille. Suosittelen ehdottomasti tämän lajin ottamista haltuun ja mikäli joku tietää, missä tätä voisi harrastaa Suomessa tai lähimaissa, niin kaikki vinkit otetaan vastaan! Haluaisin niin paljon kehittyä tässä lajissa, mutta ilmeisesti muutaman päivän treenit puolentoista vuoden välein ei riitä siihen. 


Laji kehittää monipuolisesti keskivartaloa sekä tasapainoa. Lisäksi jalkojen kunto testataan, kun aaltoja napataksesi taistelet päällesi kaatuvia aaltoja sekä juuri vastakkaista merivirtaa vastaan. Siinä kyllä todella huomasi, että meren kanssa ei pidä lähteä leikkimään, virta ja aallot vievät helposti mukanaan, kuten joululoman surullisista uutisista saimmekin lukea. Kunnioitetaan siis luonnon valtavaa voimaa ja otetaan kaikki ilo irti siitä olematta kuitenkaan tyhmänrohkea tai ajattelematon. 

surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles surffaus

Haastavinta hommassa oli ehdottomasti aaltojen kiinni saaminen. Jotta aalto tempaisee sinut ja lautasi mukaansa sellaisella tavalla, että siinä voisi kuvitella ehkä nousevansa seisomaan, tulee sinun vauhtisi mätsätä takaa tulevaan aaltoon. Ja voin sanoa, että huolimatta kaikista rumimmasta irvistyksestäni ja kaikesta voimastani huolimatta, se ei usein onnistunut. Tekniikalla on myös oma osansa tässä leikissä, joten ei kannata lannistua, mikäli kauhomisvoimasi ei vielä mittele Phelpsin kanssa samassa sarjassa. 


Jos reissusi siis suuntautuu Kanariansaarille lähitulevaisuudessa, voin lämpimästi suositella, kehoittaa ja hoputtaa ottamaan itsellesi muutaman päivän mittaisen surffikurssin. Kolme päivää oli meille aivan riittävä, sillain hyvällä tavalla. Oltiin ihan naatteja, mutta erityisen pirteällä mielellä noiden kolmen päivän jäljiltä. Toki kahden ensimmäisen päivän poikkeuksellisen voimakkaat merivirtaukset ja aallot verottivat enemmän kuin esimerkiksi Portugalin surffipäivät. Siellä surffattiin muuten viisi päivää ja joinain päivinä jopa neljä tuntia yhteensä!

surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles
No pääsinpä mäkin joskus ihan jo surffaukseksikin kutsuttavaan asentoon

Valittiin suositusten ja sijaintinsa perusteella surffikurssin järjestäjäksi Surf Canaries, joka todellakin ansaitsee hyvän maineensa! Saatiin kuljetukset hotellilta ja tarvittaessa hotellille, välipala, teoriaopetus sekä kaksi tuntia aaltoja kolmeksi päiväksi 130€. Hintansa väärti laitos todellakin. Erityisesti teoriaopetus sai järjestäjän eroamaan aikaisemmasta Portugalin kurssistamme, jossa täysin ummikoille ojennettiin lauta ja usutettiin mereen. Nähtiin myös joka iltapäivä valokuvia suorituksistamme, mitkä muuten saatiin ilmaiseksi käyttöömme vapaasti! Viimeisenä päivänä oli myös videoanalyysi edellispäivän suorituksesta, super. Päivät kestivät noin yhdeksästä kolmeen, riippuen vähän. 

Surf Canaries ansaitsee Tripadvisor-palluroita meiltä kokonaiset neljä. Ehdottomasti loistava palvelu, paljon vastinetta rahalleen ja osaava pulju. Vähän epäilen, että matkamme lähiaikoina sijoittuisivat Gran Canarialle, mutta mikäli näin on, palataan ehdottomasti Surf Canariesin opetukseen. 
Toivottavasti teistä on kiva lueskellä välillä näitä reissujuttuja, palailen tällä viikolla koulujuttujenkin pariin, on tämä klinikka vaan niin motivoivaa aikaa! Myös olisi varmaan korkea aika kertoa lähiaikoina, mitä ensi kesä tuo tullessaan, olen superinnoissani. Jos on jotain kysymyksiä mistä vaan, niin vastaan mielelläni! Ihanaa tammikuuta kaikki ♥

surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles surffaus

Hello and greetings from wintery Finland! So happy to be back home even though I miss the sun. The days here in the north have actually gotten longer during our vacation and this week while cycling to home from school around three pm it wasn't pitch black anymore! Spring is clearly coming. 
On our vacation we especially enjoyed one water sports more than the others. You might have figured out, which one it is. Canary Islands are a great place to learn to surf and also offer good beaches and waves for those who are advanced. We have tried surfing for one five-day course year and a half ago in Portugal. Yup, doesn't count! Almost like starting from the beginning again. Strange, that you don't learn a sports by doing it twice in two years. 
surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles surffaus

Surfing is great for your core and upper body strength. One can clearly feel the yesterday's surfings the next day. Also, the lower body gets a great workout while trying to fight the currents and the waves hitting you on the way to the ocean to actually catch the waves. Great sport, great sport, still feeling bad, that you can't do it anywhere near here. Or if you know great surfing spots in Finland or neighboring countries, please let me know! 
surfing Gran Canaria Surf Canaries Playa del Ingles surffaus

We did a three day course with Surf Canaries and it was a great choice! We got excellent service, good teachers and enough time in the water. Days started with a theory class in the shop and continued with practices on the beach. Around 11.30 we started the first hour in the water. Short break and then the other hour. Price for three day course was 130€ and included the classes obviously, but also all of the equipment, insurance, rides to and from the hotel, photos and a video session and a light lunch. 
We were really pleased with their services and give them four out of five stars. I hope you try this amazing sport and have fun with it! Hopefully this was useful info and I'm happy to answer any questions about our trip or the courses. Have a lovely January all ♥

What to do in Gran Canaria: diving

2017/01/08
*Teen nämä reissupostausten kokemusosiot ja arvostelut myös englanniksi, niin useampi voi hyötyä teksteistä. See below for English text.*

Hei vaan ja pahoittelut pitkästä tauosta! On se jännä, kun lomalla on paljon vaikeampi löytää aikaa blogin päivittämiselle. Ajattelin, että täällä tulee harva se päivä kirjoitettua päivän tapahtumista ja omistettua aikaa blogin pitämiselle. Nyt ymmärrän todella hyvin vaikkapa niitä matkabloggaajia, jotka kiertävät maailmaa ympäri ja postaukset laahaavaat kuukauden jäljessä. Tästä lomailusta vaan haluaa ottaa kaiken irti ja uni jollain tavalla nostaa arvoaan.

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro

Meidän loma on siis päättymäisillään. Huomenna kukonlaulun aikaan pikku-volkkarimme ulvaisee viimeisen kerran raahatessaan neljää isoa valkoista yli Gran Canarian mäkien ja kukkuloiden. Tosin loma-aktiviteettiemme ansiosta koko ei ole suurista ruoka-annoksista huolimatta kasvanut ja valkoinen on vähän rusehtunut. 

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro

Sukelluksesta ja surffista täällä on ollutkin jo puhetta ja niitä tosissaan odotettiin innolla. Ensimmäisellä viikolla kävimme kaksi päivää sukeltamassa siten, että molempina päivinä tuli kaksi noin tunnin mittaista dyykkiä. Se on aina upeaa ja ihmeellistä päästä seuraamaan vedenalaista elämää niin pitkäksi aikaa ja niin läheltä. Ensimmäisenä päivänä sukelsimme upotetun hylyn luona ja näimme samalla reissulla turistisukellusveneen. Siinä sitten töllisteltiin ja vilkuteltiin puolin ja toisin. Kokemus oli hauska, mutta Maltan hylkyjen jälkeen tämä jätti vähän kylmäksi. 

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro

Toinen sukellus ei saanut meidän osaltamme suurta suosiota, sillä nähtävänä oli lähinnä kiviä toisella puolella ja hiekkaa toisella puolella. Eliöstöä oli vähän, mutta näimme ekan rauskun! Plussan puolelle siis jäätiin. Toisena päivänä ajettiin ihan saaren toiseen päähän ja sukellettiin rannasta. Sardinan rannikko oli sukelluspaikkana erittäin suosittu eikä suotta. Ehdottomasti ensimmäistä päivää paremmat maisemat! Tämä toinen päivä oli kyllä taas kiva kokemus, eliöstö oli runsasta ja näkyvyys oli hyvä. 
Sukellusjärjestäjänä meillä oli Dive Academy Gran Canaria, joka saisi Tripadvisorissa meiltä kolme palluraa viidestä. Järjestäjä oli ihan hyvä, homma toimi suurelta osalta hyvin eikä isoja puutteita ollut. Palluroiden määrää vähensi odottelu vähän joka välissä sekä sukelluskohteiden valinta. Ollaan suoritettu kurssi, joka sallii reissut kolmeenkymmeneen metriin saakka, joten viidessätoista metrissä kivikasojen kanssa sukeltelu ei oikein napannut. Onneksi toisena päivänä päästiin ihailemaan luontoa. Palvelu oli hyvää ja pakettiin kuului myös kuljetus hotellilta ja hotellille. 

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro

Kaipuu lämpimien vesien sukelluksille on tällä hetkellä kova, kun takana on viimeisimpänä Maltan kuusitoista- ja täällä yhdeksäntoista-asteiset vedet. Sinänsä kylmähän on varustelukysymys, mutta kaikki on vaan helpompaa, kun meren lämpötila on 27 astetta. Sukelluksille tuli hintaa yhteensä 40€/sukellus varusteineen. Pelkkä sukellus on 32€ ja varustepaketti 8€. Mikäli kaipaa taskulamppua tai sukelluskelloa lisäksi on näiden lisävarusteiden hinta 10€/each. Kursseista Open Water maksaa 360,00 € ja Advanced 270,00 €. Vertailun vuoksi, muistaakseni Thaimaassa hintaa Open Waterille tuli n. 10 000 THB eli n. 250 € ja Maltalla suoritetulle Advancedille sama 270,00 €. 
Voidaan kyllä suositella kyseistä järjestäjää, homma toimi sovitusti ja oli luottavainen fiilis. Varusteet näytti hyvin hoidetuilta, ohjaajat olivat osaavia ja saatiin vielä sattumalta aika henkilökohtaista opastusta, kun yksi ohjaaja sattui olemaan suomalainen. Jälkikäteen tekisin niin, että tutkisin sukelluspaikkoja etukäteen, ne on aika hyvin tuolla noiden nettisivuilla kerrottu ja esittäisin sitten toiveita. Sukellusveneen kanssa sukeltaminen tuntui tosi siistiltä ensin, mutta loppuen lopuksi siitä jäi aika turistinen maku suuhun. Täällä keskittyisin eliöstöön ja paikkoihin, joissa olisi paljon nähtävää sillä saralla.
scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro

Kanarialla siis ehdottomasti maski ja snorkkeli päähän ja veden alle, sinne eivät ole turistimassat ainakaan vielä kerenneet ;) Lähipäivinä (ja nyt tarkoitan oikeasti lähipäiviä) tulee meidän surffikokemuksista juttua, joten pysykäähän kuulolla! Onko muilla kokemusta sukelluksesta Kanarialla? Mitä mietteitä? Lempispotteja?


Hola from Spain! We have spent now two weeks in Gran Canary and tomorrow it is time for us to go home. We have explored the island and discovered great activities to do whilst on a holiday. Today the subject is diving, more specifically scuba diving. We did four dives on two days, so two dives per day. At this time of year, when the water temperature is at 18 to 19 degrees Celsius, that was quite enough. 
First day we had two dives from the boat around the coast of Taurito and Puerto de Mogan. First we saw a wreck, intentionally sunk and dived with a tourist submarine. Idea was fun at first, but after a while, it felt a bit cheating. Second dive took us to the coast near the cliffs in the south. We were supposed to visit a cave, but the captain of the boat wasn't familiar with the route, so we ended up in some other place. That dive wasn't exceptionally great, for there were lots of rocks and lots of sand and not much more. Although we saw a ray, which was our first! Not a manta ray, even though I tried to convince the crew at land so. 

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro

On the second day we drove to other side of the island to Sardina wharf. That was a great diving spot with good visibility and lots of nature! We had two good dives on that site and were really pleased after the second day. 
We did the dives with Dive Academy Gran Canaria and were quite happy with the choice. On TripAdvisor they would get three stars out of the five. They were reliable and safe. There was quite a bit of waiting in the morning and during the day, which lowered the points. Also, the first two dive sites were a bit disappointing. The dives included a ride from and to the hotel. which was great as we stayed in the hills of Puerto Rico. 

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro
That is not me sinking uncontrollably to the bottom, that is me, in the words of our instructor, d*cking around. 

The cost per dive is 40€ including equipment. If you need a torch, dive watch or other special equipment, the extra charge is 10 € per item. Cost of the dive is 32 € and equipment is 8 €. We took four of those recreational dives, but there are courses available as well. Open water course is 360,00 € and Advanced is 270,00 €. For comparison the Open Water in Thailand with KTD costed around 10 000 THB = 250 € and the Advanced in Malta with KTD costs the same 270,00 €. 
We can recommend Dive Academy, but I would suggest, that if you are a bit more experienced, you should check the dive sites online and make a request for the ones you wish to dive. For beginners I do think this is a great place to start a great hobby. Which ends up taking all your money. Pro tip for the easily freezing type: Get a short extra wet suit on top of the long one and wear the helmet, head is where the heat escapes!
Have fun out there!

scuba sukellus Gran Canaria, Gran Canary, Underwater gopro